Bayramiin enää kolme päivää.

 

Pikkuhiljaa juhlapyhien vaatteita rupean valkkailemaan ja laukkuja pakkaamaan. Lahjat pitää myös kääriä kauniisiin papereihin ja samoin lajitella lapsille annettavat namut. Itse olen vieraillut pelottavan usein isäni tuoman suklaaläjän äärellä. Viikossa on hujahtanut kolme fazerin suklaalevyä ja pari salmiakkisuklaalevyä. Apua! Palkaksi tästä olen saanut tietenkin ison, himskatin kipeän finnin suoraan nenukanpäähän. Jee. "Ihania" bayramkuvia tiedossa siis.

 

Seker bayram eli suoraan suomennettuna sokerijuhla/karkkijuhla on minulle mieluisin islamin juhlista. Eikä vähintään sen takia että silloin syödään paljon makeisia :D Tapana on (kuten yleensä kaikkina juhlapyhinä) että noina neljänä päivänä vieraillaan perheen sukulaisten (etenkin vanhempien) ja ystävien luona. He myös vastavierailevat luonasi. Tarjoillaan makeisia tai makeita leivonnaisia. Vierailut voivat kestää useita päiviä, riippuen vierailtavien määrästä. Ensimmäiset juhlapäivät yleensä varataan perheelle ja sukulaisille. Viimeiset ystäville. Meilläkin tulee monen päivän urakka eteen koska mieheni sukua on ympäriinsä kotikaupungissa Pazarcikissa ja Gaziantepissa.

 

Juhlapyhiä ennen on ainakin lapsille tapana ostaa uudet juhlavaatteet (bayramlik) joissa keimaillen he sitten tukka viimeisen päälle laitettuna kiertelevät vanhempiensa kanssa kaupungilla.

 

Tälläisiä söpöliinejä voi tulla vastaan

 

Uudet juhlavaatteet on ostettu myös meikäläiselle monta kertaa edellisinä vuosina, "lahjaksi" paastoamisesta. Tänä vuonna kun en pystynyt yhtään päivää paastoamaan niin tyydyin vain ostamaan uudet sandaalit. Niiden kanssa yritän nyt virittää sitten jotain päällepantavaa.

 

 

Juhlapäivien aikana, vieraillessa, on tapana että vanhempia sukulaisia/tuttavia käsisuudellaan ja suudelman jälkeen otsa painetaan kämmenselälle. Lapsille vanhemmat antavat yleensä tästä "palkaksi" makeisia tai rahaa. Aikuiset saavat yleensä vain makeisia (damn!) :) Tämä käsisuudelma on kunnioituksen osoitus vanhempaa henkilöä kohtaan ja sitä harrastetaan paljon myös juhlapyhien ulkopuolella. Etenkin sukulaisten kanssa. Minulla on vieläkin vaikeuksia aina muistaa ketä suudella ja ketä vain kätellä. Yleensä seuraan aina mieheni esimerkkiä vieraillessamme: ketä hän suutelee häntä myös minäkin suutelen. Minuakin mieheni suvun pikkulapset ovat alkaneet käsisuutelemaan :D Sen takia pitää aina olla pari karkkia taskussa varalla...

 

Muita kuulumisia:

Meidän undulaatit läpikävivät tänään suursiivouksen kun heidän häkkinsä puhdistin tiptop kuntoon. He tulevat jäämään yksin muutamaksi päiväksi kotiin kun me ollaan kyläilemässä. Varmasti pärjäävät kunhan vaan annetaan lähtiessä tarpeeksi ruokaa ja vettä. Ahmatit ovat ruvenneet syömään todella paljon :) Tänään saivat siivouspalkaksi ison siemenkellon jonka takia ne tällä hetkellä tappelevat että kuka saa syödä nyt ja kuka odottaan. Kotkotus on aikamoinen... :D

 

Tänä iltana meille tulee taas "last minute" vieraita, yöpyvät huomiseen asti ja jatkavat matkaansa omaan kotikyläänsä Adanan lähellä. Sen takia minun piti aikaistaa suursiivouksen tekeminen täksi päiväksi ja olenkin ollut kodin kimpussa aamusta lähtien. Nyt se alkaa taas näyttämään kunnolliselta asunnolta joten voin tyytyväisenä vastaanottaa tulijat.

 

Eilen saimme ihanan bayram-lahjan mieheni eräältä oppilaalta: muovikassillinen tuoreita puutarhatuotteita. Oli paprikaa, tulista vihreää biberiä ja ihania munakoisoja. Muovipussista hehkui ihana paprikoiden ja biberien tuoksu keittiöön. Tuoksusta huumaantuneena, teen meille illalla ruoaksi lihattomia, täytettyjä paprikoita (zeytinyagli dolma). Laitan sen ohjeen vaikka myöhemmin tänne palstalle.

 

Mutta lopuksi, kaikille sitä juhliville, oikein hyvää Seker Bayramia! :) Suu ja mieli makeaksi! :)