Tänään päivämme alkoi todella miellyttävästi ystävien kera aamupalalla noin 25 kilometria Mersinistä vuorille päin, Sarnicin kylässä. Aamiainen oli kunnon "maalaisaamupala" (kir kahvaltisi). Pöytään tuli ison piden (littanan leivän) lisäksi voita, jogurtin päälle syntyvää kaymak-kermaa, hunajaa, mansikkahilloa, saviastiassa paistettua sucukia (paikallista), kahdenlaista juustoa (tulum ja feta), munakas, tuoreita vihanneksia, oliiviöljyä sekä erityisesti arabien suosimaa, zahter-nimistä maustesekoitusta. Aamiaiseen ystävämme olivat valinneet metsän sisällä, laakson laidalla sijaitsevan kauniin ravintolan jossa oli ihanan viileätä. Kuvia ravintolasta yläpuolella.
Zahter on hyvin terveellistä sillä se sisältää esimerkiski erityistä oreganoa, seesaminsiemeniä (murskattuja), vesimelonin siemeneniä (murskattuja) sekä 15 erilaista maustetta. Tämänkin opin tänään. Tätä zahteria syödään yleensä kastamalla leipäpala ensiksi oliiviöljyyn ja sen jälkeen dippaamalla leipä tässä maustesekoituksessa. Maku oli todella mieluisa ja aionkin ensimmäiseksi ostaa tätä maustetta maustekaupasta. Mausteseosta kuulema on todella vaikeaa löytää Välimeren ulkopuolelta.
Aamiaisen jälkeen lähdimme seikkailemaan Mersinin vuoristokyliin jotka olivat meillekin aivan uusi tuttavuus. Noin 20 minuutin matkan päässä Mersinin keskustasta sijaitsee pienen kaupungin kokoisia kyliä jotka hivelevät silmiä. Kylät on rakennettu vihreyden keskelle ja jokainen rakennus on upea. Pääosin niissä asutaan kesäisin (kesäasuntoja) ja talvella kuulema monin paikoin sataa lunta. Vau! Luonto tuoksuikin kauniisti ja upea viheristö pohjusti postikorttimaisemia kaikkialla. Kukkia, puita ja hedelmiä oli joka paikassa ja paikalliset ihmiset edustivat sitä aitoa Turkkia, jota niin välistä kaipaamme. Juttelimme paikallisten kanssa, saimme maistiaisia maanviljelijöiltä ja nautimme marjoista suoraan polkujen varrella olevista pensaista. Tuntui kun olisimme taas lapsia...
Vierailimme myös vesiputouksella joka on suosittu paikallisten kyläläisten joukossa. Vesiputous sijaitsi keskellä vihreyttä. Sen ympärillä oli luonnonvaraisia hasselpähkinäpuita, taatelipuita sekä monia marjapensaita. Alueella oli myös monia puutarhoja jossa kasvatettiin hedelmiä ja marjoja. Tästä vesiputouksesta ja muitakin päivän maisemista otettuja kuvia löydätte edellisestä postauksestani.
Ikävänä asiana valitettavasti kuulimme illallla että Mersiniin tulevalla valtatiellä oli 2 terroristia räjäyttänyt itsensä ilmaan. Terroristit (PKK) oli lähtenyt liikkeelle Hataysta (noin 250 km Mersinistä) kohteena jokin vielä tuntematon kohde Mersinissä. Poliisi sai vihia asiasta ja asetti valtateille useita kontrollipisteitä saadakseen terroristit kiinni ennen kuin ne pääsee Mersiniin. Toisella kontrollipisteella terroristit olivat tajunnut etteivät pääse karkuun ja räjäyttivät itsensä ja autonsa ilmaan. Onneksi räjähdyksessä kuoli ainoastaan nämä terroristit mutta 12 poliisia loukkaantui vakavasti, yksi heistä on leikkauksessa.
Me ajoimme juuri tällä samaisella tiellä Mersiniin päin kun Jandarma (sotilaspoliisi) johdatti meidät "turvallisuussyistä" kiertotielle. Me luulimme tuolloin että kyseessä olisi isompi tietyö ja nähtyämme kuinka laajasti tie oli suljettu, ajattelimme että jokin iso kiho on tulossa vierailemaan. Illalla saatuamme tämän inhottavan uutisen mielialamme laski huomattavasti. Vastalauseeksi terroristeille Turkin lippu tulee liehumaan parvekkeellamme seuraavat päivät.
Kommentit